Seuraa
maanantai, 30 tammikuu 2017 05:52

Hyödynnätkö metatietoa kiinteistörajojen etsimisessä? Miksi kannattaisi hyödyntää?

Kirjoittanut 
Arvostele tätä artikkelia
(4 ääntä)

 

Maanmittauslaitos (MML) kertoi tiedotteessaan avanneensa vuoden vaihteessa kiinteistörekisterikartan kaikkien hyödynnettäväksi. Tästä monet Trimblen laitteiden ja ohjelmistojen käyttäjät ovat ilahtuneet, koska monissa käyttösovelluksissa, kuten sähköverkkojen maastosuunnittelussa tai metsätaloudessa, kiinteistörajan luotettava määrittäminen on tärkeää. Väärältä puolelta rajaa kaadetut puut saattavat aiheuttaa merkittäviä korvausvaateita.

MML:n avoimien aineistojen tiedostopalvelusta voi ladata kiinteistöraja-aineistoa UTM-lehtijaon mukaisesti 12 km x 12 km karttalehtinä ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa sekä shape-vektoritiedostoina että png-rasterikuvina. Lähtökohtaisesti shape-tiedostot ovat maastokäytössä käyttökelpoisempia, joten keskitytään seuraavaksi niihin.

Tärkeä mielessä pidettävä asia on, ettei kartta aina vastaa maastoa, vaikka monesti hyvän yleiskuvan siitä antaakin. Välillä maastossa käy kuitenkin niin, ettei kartan osoittaman rajalinjan päässä ole rajamerkkiä. Miksi näin?

Vastaus kysymykseen löytyy rajamerkin metatiedoista, jossa annetaan arvio rajamerkin sijaintitarkkuudelle. Alempana olevassa ylemmässä kuvassa on erään rajapyykin metatiedot, joista vihreällä ympyrällä on merkitty luku 0.20. Tämä luku on RSK-luku (Rajamerkin Sijainnin pisteKeskivirhe), joka ilmaisee rajamerkin sijainnin keskivirheen. Tässä tapauksessa rajamerkin pitäisi teoriassa löytyä 0.2 m etäisyydellä koordinaattien ilmoittamasta sijainnista 63 % todennäköisyydellä. Rajalinjaa, jonka molemmilla rajapyykeillä on vastaava RSK-luku, voidaan pitää luotettavana.

Alempi kuva esittää heikompaa tarkkuusluokkaa, jossa pyykin sijainti on määritetty esimerkiksi digitoimalla eikä sille ole mitattu maastossa koordinaatteja nykyaikaisilla tekniikoilla. Rajalinjoja, joiden muodostamien pyykkien RSK-luku on suuri, tulisi hyödyntää varoen. Lisäksi on rajapyykkejä, joille ei ole määritetty RSK-lukua ollenkaan. 

2017 02 HL1

 

2017 02 HL2

Rajapyykit, joiden RSK-luku on suuri, tulee ensin maastosta löytää ja varmistaa sijainti, ennen kuin niitä käytetään rajalinjan paikantamiseen. Tarvittaessa rajapyykille mitataan tarkemmat koordinaatit, joita paikannuksessa käytetään. Maastossa sijaitseva rajapyykki on kuitenkin se, joka määrää rajan paikan, vaikka kartta muuta näyttäisikin. Huomioitavaa on myös se, että virallinen pyykin sijainnin määritys tehdään aina maanmittauslaitoksen toimesta. 

Hyvä idea ennen maastoon menemistä on rajapyykkiaineiston luokittelu paikkatieto-ohjelmistoilla erillisiksi taustakartoiksi. Tällöin voidaan luokitella pyykit, joiden RSK-luku on esimerkiksi alle 0.5 m erilliseksi taustakartaksi ja pyykit, joiden RSK-luku on yli 0.5 m vastaavasti toiseksi taustakartaksi. Näin maastossa on helpompi hallita rajalinjojen luotettavuutta.

Tarkempaa tietoa rajamerkkien sijaintitarkkuuksista voi lukea MML 2012 julkaisusta.

Kirjoittaja: Herkko Laine, Geotrim